© Stal Okkema
| ◊Kutsumanimi Elli ◊Sukupuoli tamma ◊Rotu friisiläinen ◊Väri musta ◊Säkäkorkeus 160cm ◊Syntymäpäivä 14.01.2010 ◊Koulutustaso Ko Va A, RE 80cm ◊Painotus kouluratsastus ◊Omistaja Jonnasusanna - talli ◊Kasvattaja Yersinio ◊Hoitaja ? |
|
Tallissa on muuten hiljaista, mutta perimmäisestä karsinasta kuuluu hentoa pauketta.
Astelet karsinan luo ottaaksesi selvää, kuka siellä oikein mellastaa ja rakenteita paukuttaa.
Valoisaa karsinaa kiertää levottomana ympäri musta friisiläistamma, joka pysähtyy välillä oven
eteen ja kuopaisee ovea niin, että se aiheuttaa paukkeen, joka kuuluu tallin toiseen päähän asti.
Se kurottaa kaulansa ylös ja luimistaa korviaan. Tamma on selvästi huonolla tuulella.
Tässä karsinassa asuu Duren Edyn, rauhallinen ja kiltti tamma, mutta ruoka-aikaan se on oikea ilkiö.
Ostin Ellin friisiläissiittola Durenista yhtenä talvisena viikonloppuna.
Tuuli tuiversi kovana Nastolassa sijaitsevan siittolan nurkissa ja lunta pyrytti siihen malliin,
että autosta ulos päästyäni suuntasin suoraan takatalliin, jossa hakemani tamma majaili.
Yersinio olikin jo siellä laittamassa tammalle kuljetussuojia ja antamassa viimeisiä haleja.
Enää oli jäljellä papereiden täyttämistä ja tamman lastaaminen hevostraileriin.
Papereiden täyttäminen oli kyllä paljon tuskaisempaa, kuin neidin lastaaminen,
sillä tämä käveli tyynen rauhallisesti suoraan koppiin ja alkoi heti mutustaa heiniä.
Myös matka Salvaje Arabianssiin sujui hyvin, tamma oli täysin rauhallinen kuljetuksen aikana.
Perille saavuttuamme Elli peruutteli traikusta ulos ja jähmettyi paikoilleen katsellen
uteliaana uutta kotiympäristöään. Se hirnahti pari kertaa tarhoissa käyskenteleville
tuleville kavereille, ja siitä lähtien se on ollut kuin olisi aina asunut täällä.
Elli on hoitaessa oikein mukava ja sosiaalinen neiti, välillä liiankin.
Se vaatii hoitajan jolla on luonnetta sanoa missä kaappi seisoo, koska muuten tulee ongelmia.
Tammalla on nimittäin paha tapa kerjätä hellyyttä tunkemalla lähes syliin itsensä.
Se ei ilmeisesti ymmärrä, ettei ihminen kovastikaan nauti tilanteesta jossa puolisen tonnia tulee syliin.
Ellei tätä ikävää tapaa oteta huomioon, on tamma oikein kiva hoitaa. Harjauksesta Elli nauttii,
se antaa kiltisti selvittää myös harjan ja hännän, vaikka ne olisivat umpitakussa ja selvittämiseen
menisi aikaakin. Kavioiden putsaamisessa ei ole ongelman häivääkään jos sen tekee tuttu ihminen,
mutta jos sen jalkoihin kajoaa joku tuntematon ihminen, esimerkiksi kengittäjä, stressaantuu se
aivan hirveästi, ja syytä tähän ei olla löydetty. Ikinä sen kanssa ei ole mitään ikävää sattunut
kavioiden suhteen, joten siksi sen käytös kummastuttaakin. Nykyään sitä ei edes yritetä kengittää
ilman rauhoitusta, koska se on turvallisempaa kaikkien kannalta suorittaa popojen alle laitto niin.
Myöskään eläinlääkäri ei saa sen jalkoihin koskea, mutta muuten Elli on hyvää pataa hänen kanssaan.
Raspaukset, rokotukset ja muut toimenpiteet luonistuvat hyvin ilman ongelmia.
Satuloinnissa ja suitsimisessa pienempien tarvitsee pyytää kokeneempi ja suurempikokoinen apuun,
koska tammalla on kuitenkin 160cm korkeutta, kovin pienet eivät ylety satulaa sen selkään laittamaan
ja varsinkaan huolehtimaan siitä, ettei huopa jää ryttyyn satulan alle. Kuolaimia se ei meinaa millään
ottaa suuhunsa, niiden kanssa saa usein kokeneempikin tapella tovin, ennenkuin tamma avaa suunsa.
Varma keino saada suu auki on laittaa sormi hammaslomaan, vanha, mutta hyvä keino!
Taluttaessa Elli on kelpo kaveri pitkilläkin talutusmatkoilla, sillä sillä ei ole tapana rynniä tai sen puoleen
maleksiakaan vaan se kävelee rennosti taluttajan vierellä ihmisen määräämää vauhtia.
Ratsuna Elli on koulupuolella Va A ja esteitä se hyppää jotakuinkin 80cm. Kaikkien kanssa tammaa ei
tosin saa menemään edes helppoa B:tä, vaan ratsastajan itsensäkin pitää olla myös perillä siitä, mitä
on tekemässä, eikä vaan sohia selässä mitä sattuu. Osaavan ratsastajan kanssa Elli on vaikuttava näky,
koska yhteistyö näyttää usein hyvin saumattomalta ja helpolta, ja sitähän se onkin. Aloittelijankin voi toki
Ellin selkään laittaa huoletta, mutta silloin sen kyvyt ei tule esiin. Tokihan tamma siinä uraa kiertää, kun
joku ratsastuskoulun hevonenkin ja jopa ilman temppuiluja, mikäli ainoastaan köröttely kiinnostaa. Mutta niitä
taitoja siitä ei saa esille kuin taitava ratsastaja jolla synkkaa Ellin kanssa.
| i: Theodoric Violin Friisiläinen, musta |
ii: Taric Doric evm |
iii: Dare Door evm |
| iie: Katie Bell evm |
||
| ie: Dancing Violin evm |
iei: Drum Orkestra evm |
|
| iee: Doradina Dalia evm |
||
| e: Priscina friisiläinen, musta |
ei: Dorko Ajroh evm |
eii: Taregan evm |
| eie: Alameda evm |
||
| ee: Swsanna evm |
eei: Skah evm |
|
| eee: Oneida evm |
Kilpailukalenteri
Kouluratsastus (1 kisaa, joista 1 voittoa)
19.02.2010 - Va A - Kutsu - 1/38
Esteratsastus (6 kisaa, joista 2 voittoa)
11.02.2010 - 80cm - Kutsu - 2/13
12.02.2010 - 80cm - Kutsu - 2/13
14.02.2010 - 70cm - Kutsu - 04/11
06.03.2010 - 80cm - Kutsu - 1/6
11.03.2010 - 70cm - Kutsu - 01/24
11.03.2010 - 80cm - Kutsu - 02/22
Muut kilpailut
20.04.2010 - Suunnistusratsastus - Keskitason nopeusluokka - Kutsu - 3/32
Päiväkirja
|
14.02.2010 - Ystävänpäivänä estekisoissa. Aamulla heti herättyäni kiirehdin ikkunaan katsomaan millainen sää ulkona on, en vihaa mitään niin paljon, kun hevostrailerin ajamista lumituiskeessa. Onneksi sää oli puolellani ja ulkona vallitsi pouta. Aurinkokin nousi pikkuhiljaa. :) Puin vaatteet päälle ja lähdin talliin. Olin pestannut tallitytön tekemään aamutallin tänään, kun itse lähtisin kisoihin parin hevosen kanssa. Onneksi Elli oli saanut jo syötyä, kun marssin sen karsinan kohdalle, kesken ruokailun sitä ei saa sitten minnekkään liikkumaan.. Kukapa ruokansa tahtoisi jättää, en minä ainakaan. Harjasin Ellin ja laitoin sille kuljetussuojat. Kun hevonen oli valmis, talutin sen ulos jossa oli traileri valmiina lastaussilta auki. Elli käveli kiltisti sisään, ei ollut mitään ongelmia. Heitin heinät vielä tamman eteen ja kaikki oli valmista, joten lähdimme ajamaan kohti kisapaikkaa jonne olisi parin tunnin ajomatka. Onneksi oli rauhallinen kuskattava. Saavuttuamme Ansakujaan, jossa kisat siis olivat, ilokseni huomasin että olimme itseasiassa todella hyvissä ajoin paikalla, ehdin hyvin lämmittelemään Ellin. Purin tamman ja varustin sen sen kiinni ollessa trailerissa. Varustaminen meni ihan ok, mitä nyt ne ian ikuiset kuolaimet olivat taas ongelmana, niiden kanssa tapeltiin tovi. Loppu hyvin kaikki hyvin, vai miten se meni. Pian aloin lämmittelemään Elliä kentällä. Ensin ravailtiin ja pian jo laukkailtiin ja hypittiin pieniä esteitä, ja lopuksi 70cm. Elli meni hyvin, mutta se oli vähän hermostuneen oloinen koko ajan. Johtui varmasti vieraasta paikasta ja oudoista hevosista joita oli ympärillä koko ajan enemmän ja vähemmän. Lämmittelyssä Elli keskittyi ok, mutta itse kisasuorituksessa se oli vielä jäykempi kuin lämmittyssä. Yhtään estettä ei tippunut, mutta parissa kohdassa tamma jäi uumoilemaan ja ties mitä haaveilemaan ja meinasi vauhti loppua, sai vähän patistella koko ajan. No, olimme neljänsiä ja parhaat voittakoot. :) Elli meni hienosti loppujen lopuksi ja olen ylpeä! |